Silmälaseja Nico käyttää päivittäin kotona ja koulussa. Luokan takarivissä viihtyvä poika näkee silmälasien turvin helposti taululle asti.
15-vuotiaalle Nicolle silmälasit ovat tyyliseikka
25.2.2020
Limingan Tupoksessa asuva Nico Paasovaara on salibandyurasta haaveileva sporttinen nuori, jonka lempiaine koulussakin on liikunta. Silmälasit eivät ole Nicon vauhtia hidastaneet.
Silmälasit määrättiin vajaa vuosi sitten. Toistaiseksi käytössä on yhdet lasit ja piilolinssit, mutta tyyliin panostavalle pojalle hankittaneen silmälaseja lisääkin, sillä hän ajattelee niiden olevan hyvä keino vaihtaa tyyliä.
”Silmälaseissa parasta on se, miten helppo niillä on korostaa omaa tyyliä”, Nico sanoo. ”Tyylikkäimmät ovat aviator-malliset.”
Ulkonäköön panostaessaan, vaikkapa bileillaksi, Nico valitseekin aina silmälasit piilolinssien sijasta.
Päivittäin treenaava Nico tähtää ammattiurheilijaksi. Salibandytreeneissä Nicolla on usein piilolinssit, koska vauhdikas laji vaatii suojalasien käyttöä, ja silmälasit olisivat urheillessa tiellä.
Piilolinssit parantavat näkemistä, mutta Nico pärjää pelikentillä toisinaan myös ilman näönkorjausta. Hän kertoo joukkuetoverinsa saaneen ratkaisevan avun piilolinsseistä. ”Yksi kaverini koki suuren muutoksen pelaamiseensa juuri piilolinssien avulla”, Nico kertoo.
Nico ei koe piilolinssien käyttöä työläänä. ”Käytän kertakäyttöpiilareita, joiden käyttö on vaivatonta. Piilolinssit tuovat kivaa vaihtelua, ettei ole pakko koko ajan pitää silmälaseja, vaikka niistä tykkäänkin.”
Kiukkuiseen käytökseen täyskäännös silmälaseilla: tuttu, iloinen poika palasi
7.1.2020
Nyt 3,5-vuotias Lukas sai avun silmälaseista yksivuotiaana, pian kaksi vuotta sitten. Ennen ratkaisun löytymistä perhe käänsi monia kiviä pojan rajuksi käynyttä käytöstä selvittäessään. Lopulta silmälasit muuttivat kaiken yhdessä viikonlopussa.
Lukas sai yksivuotiaana lähetteen Meilahden silmäklinikalle karsastusepäilyn vuoksi. Samana syksynä pojan äiti Marjut oli alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota pojan käytökseen. ”Kirjat ja lelut lentelivät, poika puri, raapi ja löi minua joka kerta, kun luimme tai leikimme yhdessä. Lastenohjelmia katsoessa hän hakeutui viiden sentin päähän telkkarista”, äiti kertoo.
Näönkorjauksen tarvetta ei kuitenkaan tunnistettu heti. Neuvolassa arveltiin kiukkuisen käytöksen olevan tavallinen, lapsen kehitykseen kuuluva vaihe. Periksiantamattomat vanhemmat saivat monen mutkan kautta ajan silmäklinikalle, jossa silmälääkäri totesi pojan näön reippaat plussat: + 5 toisessa ja + 7 toisessa silmässä.
Lukas sai ensimmäiset silmälasinsa parin viikon päästä kaupungin maksusitoumuksella.
”Lukaksen käytös muuttui täysin yhdessä viikonlopussa hänen saatuaan silmälasit. Ihana iloinen ja nauravainen poika oli palannut, ei ollut tietoakaan syksyn kiukuista. Poika kävi jopa itse hakemassa kirjoja luettavaksi”, äiti Marjut muistelee käänteentekevää helmikuista viikonloppua.
Hän kertoo silmälaseilla olleen iso rooli myös puheen kehityksessä, kun energiaa ei kulu perusasioissa pärjäämiseen, vaan motorisesti lahjakas, vauhdikas Lukas pystyy keskittymään uusien asioiden luontaiseen oppimiseen. Vauhdikas poika nauttii tätä nykyä mm. potkupyöräilystä, ja tanssista.
Lukas tykkää silmälaseistaan. ”Hän hakee ihan itse aamusta ensimmäisenä silmälasit päähänsä tai pyytää niitä, jos en muista itse antaa”, äiti kertoo.
12-vuotias Marina sai silmälasit jo neljävuotiaana.
Jalkapalloa harrastavalla Marinalla on lasit joka tilanteessa
7.1.2020
Nyt 12-vuotias vantaalainen Marina sai silmälasit leikki-ikäisenä, kun neuvolalääkärin tarkastuksessa näön todettiin heikentyneen. Lapsen näkö tutkittiin tarkemmin Tilkan silmäsairaalassa ja neljävuotiaalle Marinalle määrättiin ensimmäiset silmälasit. Heikommin näkevää silmää myös vahvistettiin peittohoidolla.
Pienestä pitäen silmälaseihin tottunut Marina käyttää laseja koko ajan ja joka paikassa. Jalkapalloa viisi vuotta harrastaneella tytöllä on arkilasien lisäksi urheiluun tarkoitetut erikoislasit pallokentillä sekä silmälasikehyksen päälle kiinnitettävät aurinkolasit häikäiseviin hetkiin. Aiemmin oli käytössä myös erilliset aurinkolasit vahvuuksilla.
”Marina sai avun niin varhain, ettei ehtinyt oireilla heikon näön vuoksi oikeastaan mitenkään”, kertoo Marinan isä Esa. ”Kun silmälasit saatiin jo niin pienenä, muutos entiseen oli huomaamaton – Marina on kasvanut silmälasien kanssa ja ne ovat luontevasti arjessa mukana. Ei oikein voi eritelläkään, miten ne ovat vaikuttaneet kouluun tai harrastuksiin, ne ovat vain osa elämää.”
Matkustelusta sekä taito- ja taideaineista pitävän kuudesluokkalaisen suurin innostuksen kohde on jalkapallo, johon liittyvää ammattiakin Marina on välillä pyöritellyt mielessään.
Marina ei turhia kikkaile kehystrendien kanssa, vaan on mieltynyt yksinkertaisiin ja klassisiin laseihin, joissa saa olla yksivärinen kehys. Muutenkin hän suhtautuu silmälaseihin mutkattomasti ja käytännöllisesti: ”Parasta on, kun näkee kunnolla”, urheilullinen Marina toteaa.
Lukeva koti kasvattaa pärjääviä nuoria
Kumppaniblogi
Laura Karlsson
7.1.2020
Vanhempien lukemisen ja kotona olevien kirjojen määrän on todettu olevan ratkaiseva tekijä lapsen lukutaidon kannalta – kodin merkitys lapsen lukuinnon synnyttäjänä on ensisijainen.
Hyvän lukutaidon puolestaan on todettu muun muassa vahvistavan lapsen sosiaalista identiteettiä, harjoittavan empatiakykyä ja edistävän yhteiskunnallista tasa-arvoa, puhumattakaan siitä, että lukeminen kehittää vahvasti myös kirjoitus- ja puheilmaisua.
Sanavalmis, monimuotoisia tekstejä hallitseva lapsi kasvaa pärjäämään nykyisessä informaatioyhteiskunnassa. Lapsi, jolle on kotona luettu, osaa teininä noin 70 000 sanaa, kirjoja lukematon puolestaan noin 15 000 sanaa.
On monia syitä pyrkiä tukemaan lasten valmiuksia lukea kaikin mahdollisin tavoin. Hyvästä ja riittävästä näkemisestä huolehtiminen on luonnollisesti yksi tärkeimmistä keinoista – jotta lukeminen voi olla mieluisaa, sen tulee olla sujuvaa ja helppoa. Vähintään yhtä tärkeää on kiinnittää huomiota kirjojen saavutettavuuteen ja saatavuuteen. Jotta lapsi voi lukea, hänellä tulee olla pääsy ajankohtaisien, kiinnostavien valikoimien äärelle.
Suomalaiset ovat edelleen lukijakansaa. Keväällä 2019 julkistetussa Suomi lukee -tutkimuksessa 85 prosenttia suomalaisista ilmoitti lukevansa erittäin mielellään tai melko mielellään. Lukemisen suosio myös kasvaa: keskiarvolla mitattuna lukeminen oli neljänneksi suosituin vapaa-ajanviete vuonna 2013 ja suosituin vuonna 2018.
Kirjakaupat antavat eväitä monenlaisiin tilanteisiin elämässä. Niiden ammattitaitoinen henkilökunta löytää kaikenikäisille asiakkaille lukemista erilaisiin makuihin ja tarpeisiin. Oma kirja voi tehdä ihmeitä; se voi opettaa, lohduttaa tai ohjata. Omasta kirjasta voi oppia taitoja ja tietoja, tai se voi viihdyttää. Vaikutukset ovat kauaskantoisia niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta.
Kirjakaupparetki onkin paitsi kulttuuriteko, myös hyvinvointi- ja tulevaisuusteko. Lukukyky syntyy vain lukemalla.
Pienenä aloitettu lukuharrastus antaa lapselle valmiudet toimia informaatioyhteiskunnassa.
Laura Karlsson on Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja. Kirjakauppaliitto on yksi Lapsennäkö.fi:n kumppaneista. Kuva Antti Hahl.